2.3.2010 14:00
Koulu torpedoitiin kasvualueelta
Puolustustaistelu Kouvolan kyläkoulujen puolesta on alkanut. Kiehuvalaiset jättävät päätöksenteosta kunnallisvalituksen.
– Mielellämme jatkaisimme omana kouluna. Olemme edelleen valmiita palvelukseen, mikäli palveluksiamme tarvitaan, kiteyttää selkeää haikeutta äänessään vuodesta 1988 Kiehuvan koulun rehtorina toiminut Ritva Knuuti opinahjonsa henkilöstön tuntoja.
Rehtori Knuuti kertoo, että Kiehuvan koulun lopettamista perustellaan Vahteron koulun väljillä opetustiloilla. Toisaalta koulutulokkaiden vanhemmat puhuvat Vahteron koulun nykyisestä ahtaudesta.
Yhteishenki hyvä
– Lapset ovat kilttejä ja kuuliaisia, yhteishenki on hyvä ja järjestyshäiriöitä on vähän, kehaisee oppilaitaan Kirsti Pylkäs 27:n vuoden opettajan kokemuksella, josta viimeiset 21 vuotta ovat menneet Kiehuvan koulussa.
Pylkäs muistuttaa, että lapset ovat erilaisia, joten joidenkin heistä kasvulle rauhallinen maalaisympäristö on eduksi.
Tällä hetkellä kaksiopettajaisessa Kiehuvan koulussa on 38 oppilasta esikouluryhmä mukaan lukien. 1990-luvun lopulla koulussa oli 51 oppilasta. Alhaisimmillaan oppilasmäärä oli 1980-luvulla, jolloin ala-astetta kävi 25 oppilasta.
– Oppilasmäärään vaikutti positiivisesti Kouvolan ja Valkealan alueliitos 1990, jolloin saimme Vahterosta muutaman kadun meidän koulupiiriimme.
Rehtori Knuuti huomauttaa, ettei Kiehuvan koulun oppilasennusteissa ole huomioitu nimenomaan vanhan Kouvolan puolelta - Pyydysmäki, Eskolanmäki ja Vahtero - tulevia lapsia.
– On perheitä, jotka haluavat valita lapsilleen nimenomaan pienen koulun. Jos saisimme muutaman oppilaan lisää, niin meillä olisi oppilaspohjaa kolmelle perusopetusryhmälle.
Hyvässä kunnossa
Valkealan kunta piti koulukiinteistönsä hyvässä kunnossa. Tästä Kiehuvan koulu ei tee poikkeusta. Vuonna 1954 valmistunut kivikoulu on rehtorin mukaan rakenteellisesti terve. Pientä pintaremonttia tehtiin koulun täyttäessä 50 vuotta 2004.
Ulkoliikuntamahdollisuudet vajaan viiden kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta sijaitsevassa koulussa ovat oivat. Isolle pihalla on luistelukenttä jääkiekkomaaleineen. Hiihtoladulle pääsee koulun pihasta. Koripallokorit odottavat kesää.
Sisäliikuntakaudella 3 - 6 -luokkien oppilaat hyödyntävät kaksoistunneillaan vajaan kolmen kilometrin päässä sijaitsevan Vahteron koulun liikuntasalia.
– Kun Mielakkaan rakennetaan koko ajan lisää omakotiasutusta, ei tilanne Vahteron koulun osalta helpotu lähivuosina. Sitä paitsi etelä on määritelty yhtenä kaupungin kasvusuuntana, jonne on mahdollista rakentaa ainakin 500 taloa.
Kasvusuunta
– Olimme kovin toiveikkaita siitä, että lapsia tulee kylässämme riittämään, kun omakotirakentaminen lähti käyntiin. Kunnallistekniikka oli jo valmiina, mutta alkanut rakentamisbuumi pysäytettiin osayleiskaavan puuttumisen vuoksi, vaikka tulijoita kylään olisi ollut ja yksityisiä tonttien myyjiä löytyy, Ritva Knuuti harmittelee.
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus vaati 2008 tietämissä Kouvolankylälle oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, koska keskuksen näkemänä rakentaminen sai maalaismiljöössä liian suuret puitteet. Rakenteilla oli yhtä aikaa 16 omakotitaloa.
– Kaavoitusinsinööri Kari Parjanne lähti pyynnöstäni viemään kaava-asiaa eteenpäin. Parjanne haki ja sai avustusta kaavan laatimiseen. Valkealan päättäjät eivät kuitenkaan halunneet ajaa asiaa eteenpäin, täsmentää Kiehuvan koulun vanhempaintoimikunnan puheenjohtaja ja kylän tonttiasiamies Ari Puuri.
Uuden Kouvolan synnyttyä Puuri otti yhteyttä kaavoituspäällikkö Hannu Luotoseen ja teki aloitteen osayleiskaavan laadinnasta.
– Tilanne on nyt se, ettei uudisrakentamista kylässämme sallita ennen kuin osayleiskaava saadaan laadittua.
– Kouvolan kaupungin päättäjillä on avaimet kädessä sen suhteen, haluammeko kaupunkiimme uusia asukkaita.
Tonttimaata Kiehuvan suunnalla kaupungilla on 75 hehtaaria ja yksityisessä omistuksessa 45 hehtaaria. Tontteja riittäisi alueella, josta on lyhyet etäisyydet niin eteläiseen Kymenlaaksoon kuin ydinkeskustaan.
Kai-Pekka Vesalainen
